Ei mitään sanottavaa

Pakko kirjoittaa edes jotain. Olen lähes joka päivä avannut tämän sivun ja sulkenut kirjoittamatta mitään. Kyse ei ole siitä etteikö olisi jotakin sanottavaa vaan siitä, että nyt ne asiat eivät vain osaa tulla oikeassa muodossa ulos. Ehkä tarvitsen siihen taas jonkin sykäyksen.

Sama kirjoittamisen vaikeus koskee tällä hetkellä kaikkea muutakin kirjoittamista. En saa koulutyötä valmiiksi, en saa sähköposteja kirjoitetuksi jne. Irkissä sentään höpötän, mutta sekin on vähän toisenlaista. Ehkä sitä voisi kuvata enemmän puhumiseksi kuin kirjoittamiseksi. En ala pohtia tätä tässä. En tänään ainakaan.

Tästä lähtien taas päätän ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä kaiken mitä pitäisi. Niin varmaan. Kuka uskoo? Noh, aina sitä voi yrittää...