Erityinen, erilainen vai mikä?

Tämän viikon jälkeen alkaa melkein joululoma \o/ Melkein siksi, että kyllä sinne parille myöhemmälle viikolle mahtuu vielä yksi tentti ja kitaratunti. Mutta on se jo laskettavissa lomailuksi, jos ei tarvitse edes yrittää raahautua joka aamu kahdeksan pintaan yliopistolle. Ehkä minä nyt saan oikeasti keskityttyä siihen kandityöhön. Ehkä.

Tällä hetkellä minulla on menossa viimeinen kurssini erityispedagogiikka. Tuo sama aine saa jokaikisellä tunnilla minut miettimään, että mikä ihme meitä ihmisiä oikeasti vaivaa? Mikä saa meidät kategorisoimaan toisiamme niin hirvittävän vahvasti. Siis tietysti tiedostan sen, että kategorisoimme kaikkia, mutta erityistä tukea tarvitsevien kohdalla (joka on muuten tämän hetkinen virallinen nimitys) tuo luokitteleminen vain korostuu. Minua harmittaa asia lähinnä siksi, että ihmisiä ei tuon jälkeen enää nähdä yksilöinä tai kykenevinä tekemään mitään, saati sitten päättämään mistään. Ja kuitenkin on niin paljon kaikkea mitä voi tehdä. Olisi sääli heittää kaikkea hukkaan ja olla auttamatta toisia.

Tästä päähäni pälkähti myös ajatus: saako ihmistä katsoa? Kun jossakussa on jotakin erilaista ihminen ikään kuin vahingossa ainakin vilkaisee toista. Toisaalta ihminen usein esim. bussissa saattaa vilkaista jokaista joka vaikkapa kävelee ohi käytävällä. Pitäisikö joidenkin ihmisten katsomisessa olla varovaisempi kuin toisten? ja miksi? Minä päädyin pienessä päässäni ajatukseen, että ehkä kaikista kamalinta on se jos katsotaan ns. salaa tai jos yritetään jollakin tavalla peitellä sitä, että katsotaan. Kyllä sitä itselle ainakin tulee epämiellyttävä olo jos huomaa toisten vilkuilevan itseä. Alkaa heti miettiä, että mikä on vialla.

Hmmm, ehkä minä vain mietin, että mikä on sitä ns. normaalia? Onko kaikki vai eikö mikään oikeasti ole? Eikö jokainen ihminen, jokainen asia ja jokainen tilanne ole omalla tavallaan erityinen ja erilainen verrattuna johonkin muuhun? Ja jos normaali on jokin keskiverto niin miten sen voi määritellä kun tälläkin hetkellä esim. päivähoidossa on n. 15% lapsista erityistä tukea tarvitsevia. Kai sekin näkyy tässä ns. keskiarvossa edes jotenkin.